Maanpuolustustahto kansan selkärankana

Blogi 17.12.2019

Talvisota oli tätä kirjoitettaessa 80 vuotta sitten Neuvostoliiton näkökulmasta enää muutaman päivän päässä tavoitteestaan; puna-armeijan piti olla 21.12.1939, Josif Stalinin 60-vuotissyntymäpäivälahjana Helsingissä. ”Isä aurinkoisen” syntymäpäivästä on eri tietoja, mutta väli hällä. Vieläkään puna-armeija ei ole maatamme vallannut!

Edes Otto Wille Kuusisen valmiiksi ilman vaaleja istutettu Terijoen nukkehallitus ei saanut suomalaisia uskomaan neuvostoihanuuteen ja laskemaan aseitaan. Ankarissa taisteluissa puutteellisin varustein ja varustuksin Suomen armeija piti puolensa ja esti maahan tunkeutujan pääsemästä tavoitteeseensa.

Suomalaisten maanpuolustustahto yllätti Neuvostoliiton! Stalin ei voinut ymmärtää, että juuri maanpuolustustahdolla Suomi paikkasi materiaalisen puolustuspuutteensa.

Reserviupseerioppilaille Salpalinjaa viimeksi viime viikonvaihteessa esitellessäni toin esiin taistelutahdon merkitystä linnoituksen kestävyydessä. Viisaammat ovat sanoneet, että vahvinkin linnoitus murtuu, jos sitä puolustavilla sotilailla ei ole siihen halua. Ja kääntäen voidaan sanoa, että heikompikin linnoitus voi pitää, jos siinä taistelee motivoituneita, maanpuolustustahtoisia sotilaita.

Maanpuolustustahto on siis armeijan aseista se tärkein.

Suomen kansan ja erityisesti asevelvollisuusikäisten kansalaisten nykyistäkin maanpuolustustahtoa on kehuttu korkeaksi. Hyvinvoinniltaan maailman kärkeen kuuluvassa Suomessa on, mitä puolustaa.

Palataanpa talvisodan aikaiseen maanpuolustustahtoon. Mistä se kumpusi? Suomi oli vain noin kaksi kymmentä vuotta aikaisemmin itsenäistynyt, käynyt raastavan maata jakaneen vapaussodan ja lähtenyt kovalla työllä maan hyvinvointia rakentamaan. Nykyaikaan verrattuna elämä oli köyhää ja raskasta. Kansasta valtaosa sai elantonsa maasta ja metsästä. Samalla iso osa suomalaisista omisti maata, vaikkakin enemmistö vain pikkutiloja ja ”torppia”, mutta omisti kuitenkin. Rintamalla sotivien miesten perheet asuivat niissä. Oli konkreettisesti myös omaa, mitä puolustaa. Oli toivoa paremmasta.

Nykyisin pikkutilat ovat hävinneet. Ne ovat vaihtuneet kesäpaikoiksi tai kesämökeiksi järvien rannalla. Ihmiset omistavat yhä maata ja kiinteistöjä, mutta suhteessa sotavuosien aikaan monin verroin enemmän kaikkea muuta, paljon turhaakin tavaraa, krääsää. Nyt jos rajaseudulta pitäisi lähteä evakkoon, ihmiset jäisivät jo hyökkääjän jalkoihin miettiessään, mitä otetaan mukaan mitä ei! Vuosina 1939 ja -44 tuota ongelmaa ei ollut. Perheen tärkein omaisuus mahtui hevoskärryihin, monella huivinyyttiin.

Armeijan aseiden huoltaminen on yksinkertaista. Useimmiten puhdistus, öljy ja rasva riittää. Mutta miten huoltaa jokaista kansalaista koskettavaa maanpuolustustahtoa, miten se pidetään puhtaana, rasvattuna ja taisteluvalmiina?

On tietysti helppoa sanoa, että Suomi on rakennettava ja kehitettävä sellaiseksi, että täällä halutaan asua ja elää. Synnyinseutu, kotiseuturakkaus, isänmaallisuus ovat osa sitä, mutta kyllä siihen tarvitaan tietenkin myös mahdollisuutta tulla toimeen. Tämä viimeksi mainittu on demokraattisesti valitun yhteiskuntajärjestelmän tehtävä. Ja kun niin tehdään, samalla huolletaan maanpuolustuksemme tärkeintä asetta – maanpuolustustahtoa. Se toimii aina ennaltaehkäisevästi, mutta tarvittaessa myös silloin kun asiat vaativat – sodassa.

Kansa sodassa – kotirintama kerää, uhraa ja taistelee -näyttely Haminassa Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanhassa Veteraanissa kertoo oivallisesti, mihin kansan maanpuolustustahto parhaimmillaan voi yltää. Sota ei ollut sotavuosina vain rintamalla olevien sotilaiden sotaa. Se oli koko kansan sotaa lapsista vanhuksiin. Kukin teki voitavansa kykyjensä mukaan. Siinä samalla kasvoi silloiselle nuorisolle maanpuolustuksellinen vastuu, tahto puolustaa rakastamaansa maata. Tämä viestikapula on Haminassa Wanhassa Veteraanissa, käykää noutamassa!

Wanha Veteraani on auki viikonloppuisin la-su klo 10-16 talvisodan päättymisen 80-vuotismuistopäivään 13.3.2020 saakka.

TERHO AHONEN

Jäsenyhdistykset

Haminassa perustettiin 27.9.2017 Rauhanturvaamisen ja Veteraanityön Perinnekeskus ry suunnittelemaan ja hallinnoimaan perinnekeskus Wanhan Veteraanin toimintaa.

Perustajajäseniä ovat:

Suomen Rauhanturvaajaliitto, Kymenlaakson Rauhanturvaajat, Haminan-Vehkalahden Sotaveteraanit ja RUK:n Oppilaskunnan Kannatusyhdistys.

Muut jäsenet (25):

Kymenlaakson Sotaveteraanipiiri, Kotkan Sotaveteraanit, Karhulan-Kymin Sotaveteraanit, Kymenseudun Lottaperinneyhdistys, Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekilta, Maanpuolustusnaisten liitto Kymenlaakson piiri, Haminan Maanpuolustusnaiset, Kotkan Maanpuolustusnaiset, Naisten Valmiusliiton Kaakkois-Suomen alueneuvottelukunta, Haminan Sotilaskotiyhdistys, Kymen Jääkäripataljoonan kilta, Salpalinjan Perinneyhdistys, Kymenlaakson Reserviupseeripiiri, Haminan Reserviupseerikerho, Kymenlaakson Reserviläiset, Haminan Reserviläiset, Amalia ja Jaakko Lehtiön Rahasto/Jaakko Lehtiön Rahaston Kannatusyhdistys, Perinneyhdistys Kuneitran Kojootit, Päijät-Hämeen Rauhanturvaajat, Hölkkäri on Web, Hamina Tattoon Ystävät, Asekerho 93, Haminan Suomalainen Kerho, Kotkan Reserviupseerikerho ja Haminan Rotaryklubi.

Liity jäseneksi

Rauhanturvaajat
Sotaveteraanit
RUK:n Oppilaskunnan Kannatusyhdistys
KYMJP:n kilta
Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien perinnekilta
Haminan seudun Reserviläiset
Haminan Sotilaskotiyhdistys
Hamina Tattoon Ystävät
Päijät-Hämeen Rauhanturvaajat
Lottaperinneyhdistys
Reserviupseerit
Maanpuolustusnaiset

Aukioloajat

1.6.2020 - 04.10.2020 tiistai - sunnuntai klo 10.00 - 16.00. Keskiviikko 10.00 - 18.00.

10.10.2020 - 29.11.2020 lauantai ja sunnuntai klo 10.00- 16.00.

Avoinna ryhmille tilauksen mukaan muinakin aikoina.

Seuraa meitä muualla verkossa

Facebook
Twitter
Instagram

Pääsymaksut

  • Aikuiset 12€ 
  • Nuoret 7-18 vuotta, varusmiehet, kriisinhallintaveteraanit ja eläkeläiset 8€
  • Lapset alle 7 vuotta ilmaiseksi
  • Perhelippu 28€
  • Sotiemme 1939-45 veteraanit ilmaiseksi
  • Ryhmäesittely tilauksesta/pyydettäessä. Joka kymmenes ryhmän jäsen ilmaiseksi, muut maksavat lipun hinnan henkilökohtaisesti. Opastus max 20 hengelle 30,- euroa.
  • Olemme Museokortti -kohde 

Yhteystiedot

Wanha Veteraani
Kadettikoulunkatu 7, 49400 Hamina

Tiedustelut:

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.   
044 986 2225